Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Kokoushotelli GustavelundKokoushotelli Gustavelund

Viikkokokoukset keskiviikkoisin klo 17.30 alkaen kokoushotelli Gustavelundissa

Rotaryteema 2021-2022Rotaryteema 2021-2022

Juha Pitkän EGO-esitelmä 11.5. 

Tuoretta klubipresidenttiämme Juha Pitkää ei huimaa tarttua haasteisiin. Tämäkin kävi selväksi kuunnellessa Juhan tarinointia tähänastisen elämänsä käänteistä. 

60-luvun puolivälissä syntyneen Pitkän sukujuuret ovat rajan takaisessa Karjalassa. Mies syntyi Puotilassa mutta kävi jo koulunsa Keravalla, kotikaupungissaan. 

Rippikouluiässä Juha löysi tiensä seurakuntaan ja heti alusta alkaen nuorisotyöhön. Monista sattumuksista matkan varrella Juha kertoi värikkäästi ja hauskasti. Monet kerrat hän joutui kylmiltään vaativiin tilanteisiin - jopa kirkkoherran tuuraajaksi, vailla pappiskoulutusta.  

 

Tänään hän on Tuusulan seurakunnan nuorisotyön aluevastaava,  Keravan kaupunginvaltuutettu ja salibandyvalmentaja - kaimansa Juha Jäntin tavoin. 

Onnea ja menestystä alkaneelle presidenttikaudelle Juha!

 

Yrittäjyyttä opiskelijoille uudella tavalla KEUDAssa

Sosiaali- ja LVI-alan yrittäjyysleiri ampaisi liikkeelle Keudan Hyrylän toimipisteessä toukokuun 12 päivä 2022. Tunnelma, samoin kuin odotukset olivat korkealla. Päivän mittaisen koulutuksen jälkeen alkoi liikeideoiden työstäminen. Se kesti koko yön.

Yrittäjyysleirin osanottajia alkumetreillä

Aamulla 75 väsynyttä opiskelijaa kohtasi perjantain ja 13. päivän. Se ei kuitenkaan ollut enne, vaan työnsä tuloksena ideaansa esitteli arviointilautakunnalle 19 tiimiä. Ideat liikkuivat robotiikasta alustatalouteen, täyden palvelun konsepteihin, hoivakoteihin ja oman identiteetin kehittämiseen. 

Arviointiraati kertoo tuloksista, henkilöt vasemmalta yritystoiminnan koordinaattori Tiina Myrsky, opettajat Ari Alakastari ja Pirjo Kohvakka, yrittäjä Minna Luoto ja Rotareiden edustaja Paula Kyrö

Voittajakaksikoksi valikoitui Emma Penttisen ja Alexandra Tirkkosen Toivepaja, jonka konseptissa valmistetaan kierrätysmateriaalista asiakkaiden kanssa oman identiteetin kipupisteisiin liittyviä koruja.  Idea ja idean kehittämisprosessi, jossa yön aikana tuotettiin myös logo, video ja mallituotteet, voitti Tuusulan Rotareidenkin kunniapalkinnon, joka jaettiin Gustavelundissa 25.5.

Idean katsottiin parhaiten noudattavan rotareiden arvoja ja kuluvan kauden teemaa, kestävää kehitystä. Voittajat kuvailivat kivaksi tavaksi oppia yrittäjyyttä. 

Voittajakaksikko Emma Penttinen ja Alexandra Tirkkonen rotareiden kunniakirja käsissään

Leiri ei suinkaan ole ainoa Keudan yrittäjyyden opetuksen malli. Yritystoiminnan koordinaattorin Tiina Myrskyn mukaan Keudassa yrittäjyys saa monet muodot ja sitä opetetaan monella tavalla. Esimerkiksi Osuuskunta Yrittämön palvelutuotanto on suorastaan lähtenyt lentoon. Se myy eri alojen opiskelijoiden palveluja. Tuotot jaetaan osuuskunnan ja opiskelijoiden kesken. Töitä valvovat opettajat ja ne sisällytetään opintosuorituksina tutkintoon.

Molemmat, leiri ja osuuskunta, edustavat uudenlaisia yrittäjämäisen oppimisen malleja, jotka kannustavat opiskelijoita oma-aloitteisuuteen, uskallukseen ja luovuuteen. Myrskyn mukaan Keuda kehittää aktiivisesti jatkossakin uusia oppimisen tapoja ja keinoja, jotka sisältävät myös onnistumisen riskiä opettajille. Kun esimerkiksi leiri käynnistyy kaikki opettajat jännittävät sen onnistumista ja iloitsevat yhdessä opiskelijoiden kanssa hyvästä lopputuloksesta. "Vaikka joka kerta jännitämme leiriä, olemme oppineet luotsaamaan sen onnistuneesti läpi. Nykyisin melkein nautimme alkujännityksestä", toteaa Myrsky.

 

Historian siipien havinaa Paijalan hautausmaalla

Illaksi ennustettu sade väistyi sopivasti auringon tieltä klubilaisten kokoontuessa tämän toimintakauden viimeiseen tapahtumaan Paijalan hautausmaan portille 8.6.2022. 

Tilaisuuden järjestäjä Tuusulan seurakunnan kirkkoherra, rotarysisar Ulla Rosenqvist meitä siellä jo odottelikin.

Ulla esitteli meille tutustumiskäynnin oppaan Leena Jäntin sekä Tuusulan hautaustoimen ylipuutarhurin Virpi Väreen. Heidän johdollaan aloitimme vierailun hautausmaan Vanhasta Kappelista.

Paijalan hautausmaa täytti äskettäin 125 vuotta. Vastikään edesmenneen Heikki Simolan laatiman juhlaluennon sähköinen versio oli jaettu jäsenille ennen tätä vierailua.

 

Tutustumiskäynti toimi luontevana jatkona Simolan teoksessa esitellylle historialle, elävöittäen sitä tarinoin edesmenneitten tuusulalaisten vaiheista... 

 

...kuten filosofi Jaakko Hintikan ja tämän puolison Merrillin elämänvaiheista... 

 

...ja Aleksis Kiven veljen ja loppuvaiheen holhoojan  Albert Stenvallin ja tämän puolison traagisesta kuolemasta joulukuisena aamuyönä 1913...

 

...tai valaisinsuunnittelijana erityisesti tunnettu Paavo Tynellin ja puolisonsa Helenan elämästä. Heistä oli Harry ja Marja Frelanderilla omakohtaisiakin muistoja kerrottavanaan.   

xxx

 

Kesäinen tupailta ja vahdinvaihto Mallusjoella

Pääsimme 1.6. 2022 presidenttimme Paula Kyrön vieraaksi Kyrön suvun kantatilalle  Heikkilänmäelle.  Aurinko lämmitti mukavasti ja ruoka maistui - kuten myös kesän ensimmäinen raparperipiirakka kahvin kera.   

 

 

 

 

 

 

 

 

Maalla kun oltiin, niin illan puhujavieraan,  Viljavuuspalvelun ex-toimitus-johtajan ja itsekin osa-aikaisen viljelijän Juhani Kivistön aiheena oli luomuviljely Suomen pelloilla. Hänen mukaansa harhaan-johtava mielikuvamarkkinointi ja vääristynyt tukipolitiikka tuottavat pahimmillaan tehotonta ruoantuotantoa, luontoa kuitenkaan oleellisesti säästämättä. 

 

 

 

Tuusulan Rotaryklubin 50-vuotisjuhlakauden lähestyessä loppuaan osoittautui tämä kesäinen ilta Mallusjoella mitä parhaimmaksi hetkeksi ketjujen vaihdolle. 

Kuvassa tuleva presidentti Juha Pitkä ja tehtävän pian jättävä Paula Kyrö hetki ennen vitjojen luovutusta Juhan kannettavaksi. 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitos  erittäin viihtyisästä ja lämminhenkisestä  tilaisuudesta illan isäntäväki Paula ja Klaus!

 

xxx

Tuusula Rotary Club visit to Lüneburg - Travelogue

Auf wiedersehen Lüneburg, hello Tuusula!

Welcome to dive in to the matkakertomus,  travelogue in words and images from the visit to Lüneburg, Germany May 2.-4. 2022 as we got to-gether with our extremely hospitable hosts - fellow Rotarians from the Rotary Club of Lüneburg.  Read the travelogue here!

xx  

Vastuullinen yrittäjyys ilmastonmuutoksen oloissa

Sota Euroopassa ja koronapandemia ovat saattaneet  käntää katseen pois siitä, miten meidän kaikkien yhteinen koti Maapallo jaksaa - ja miten sen tilaa voi korjata vastuullisen yrittämisen keinoin. Vastauksena ja klubimme Saksanmatkan tuomisina pääset tutustumaan prof Steffen Fernyn Lüneburgin Leuphana-yliopistolla meille pitämään esitykseen täällä. Täydentävä artikkeli maailman ympäristön tilasta Nature-lehdestä täällä.  

 

Uniapnea - syitä, seurauksia ja korjauskeinoja

Lääketieteen tohtori Miikka Peltomaa vieraili klubi-illassamme 27.4. Risto Rämön kutsumana. Peltomaa on unen ja sen häiriöiden, erityisesti uniapnean tutkimuksen ja hoidon uranuurtaja Suomessa. Hän on mm työryhmänsä kanssa kehittänyt uniapnean tunnistamiseen käytettävän unipolygrafia-mittauslaitteiston ja -menetelmän.

Uniapnea - sarja pitkäkestoisia toistuvia hengityskatkoksia unen aikana - on yleinen ja vakavassa muodossaan henkeä uhkaava sairaus jota Suomessa sairastaa n miljoona kansalaista, suuri osa tietämättään.

Peltomaa havainnollisti esitystään maallikolle ymmärrettävällä tavalla erinomaisella kuvaesityksellä joka kannattaa käydä katsomassa täältä. Esityksen näkymät vaihtuvat kuvien nuolinäppäimiä painamalla.  

Miikka Peltomaa

 

Yli kymmenen sekunnin hengityskatkos nukkuessa romahduttaa veren happipitoisuuden ja kiihdyttää pulssia.

 

xxx  

 

Nuorten kanssa kokkaamassa

Lasagnea, salaattia, leipää ja jälkiruuaksi upeat jätskiannokset. Kokkailimme seurakunnan nuorten kanssa pe 22.4.2022 Hyrylässä ja saimme samalla viettää yhteistä aikaa.

Porukka jakautui valmistelemaan pääruokia (lihaisaa ja suppilovahveroista), salaattia ja jälkiruokaa sekä kattamaan kauniisti. Pääkokkina hyöri rotareiden Ilkka Ertimo, jolta löytyi vastaus kaikkiin pulmallisiin kysymyksiin.

Ruokia odotellessa pääsimme mukaan nuortenillan kuulumiskierrokselle. ”Jos olisit kakku, mikä kakku olisit juuri tänään, ja miksi?”, innosti jakamaan ajatuksia. Oioioi. Mansikkakakku, taatelikakku, voileipäkakku, mummon paistama sitruunakakku jne. 30 hengen kierros päätyi toteamukseen: ”en ole kakku, olen ihminen”.

Keskusteluaiheina olivat mm. koulu ja opinnot, harrastukset, mahdollisuus vaihto-oppilasvuoteen rotareiden kautta ja ruoka. Ruoka oli nimittäin hyvää ja sitä oli riittävästi. Edellisen kerran mutakakkua myös haikeudella muisteltiin.

Rotareiden ja nuorten kokkausillat jatkuvat taas syyskaudella.

 

xxx

Häriskylä – ekologinen ja yhteisöllinen pientalokylä

Professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopistosta ja Häriskylän perikunnan edustaja Olli Keinänen vierailivat rotaryklubilla Gustavelundissa ke 20.4.2022. He kertoivat Häriskylä-hankkeesta.

Perikunnan edustaja Olli Keinänen kertomassa hankkeen taustoistaPerikunnan edustaja Olli Keinänen kertomassa hankkeen taustoista

Hyrylän Vaunukankaaseen rajautuvalle tontille on suunniteltu ryhmärakennuttamishanke, jossa säästetään alueella oleva vanha rakennus ja kaunis metsäympäristö. Rakentaminen toteutetaan väljästi luontoa ja maaston muotoa kunnioittaen. Alueelle tulee 14 erillistaloa ja saunarakennus. Vanha rakennus remontoidaan osin yhteiskäyttöön, osin asunnoksi. Tulevat asukkaat osallistuvat suunnitteluun, joten yksilöllisiä toiveita voidaan toteuttaa.

Prof Panu LehtovuoriProf Panu Lehtovuori

Kaksi erikokoista talomallia mahdollistaa useita erilaisia asuntopohjia, joita voidaan muokata tarpeiden mukaan. Ekologisuus, terveellisyys ja pitkäikäisyys ovat Häriskylän lähtökohtia. Talojen rakenteet ovat hengittäviä, myrkyttömiä ja pitkäikäisiä. Häriskylä on energian suhteen lähes omavarainen. Aurinkopaneelit, maalämpö ja energian kausivarastointi kuuluvat kokonaisuuteen.

Suunnitellut rakennuksetSuunnitellut rakennukset

Häriskylän taloista on puolet varattu, joten vielä seitsemän kiinnostunutta mahtuu mukaan. – Jos on kiinnostunut ekologisesta ja terveellisestä asumisesta luonnon läheisyydessä, ja haluaa osallistua hankkeen suunnitteluun ja yhdessä toimimiseen, tämä on hyvä vaihtoehto.

https://www.hariskyla.fi/

xxx

Piirikuvernöörin vierailu 13. 4. 2022

Rotarypiirimme 1420 kuvernööri Raine Nikander toivoi tapaavansa klubilaiset kasvotusten ja siksi hänen alunperin helmikuulle suunniteltu vierailunsa siirrettiin tähän koronarajoitusten jälkeiseen aikaan. Hyvä näin!  

Tapaamisen aluksi Raine kuulosteli klubin hallituksen tunnelmia. Isompia pilviä ei klubin toimintahorisontissa tunnistettu, kuten presidenttien Paula Kyrö ja Juha Pitkä ilmeistäkin on nähtävissä.

Paula kertoi klubin tämän kauden yrittäjyysteemasta ja aktiivisesta panoksestamme alueemme kouluissa käynnissä olevassa Nuori Yrittäjyys-hankkeessa sekä avustamme Ukrainalle Pelastakaa Lapset-järjestön kautta. 

Klubikokouksessa jäsenistön kanssa käsiteltiin myös - osaltamme mainiosti onnistunutta - uusien jäsenten hankintaa.

Jäsenmatrikkeli julkaistaan tänä vuonna osin sähköisesti, osin painettuna. Käytännön toimista saadaan lisätietoa lähiviikkoina. 

Raine valotti myös Rotarytoimiston henkilövaihdosten taustaa ja tilannetta. Aika näyttää vaikuttavatko vaihdokset jotenkin toimiston palveluun klubeille.  

 xxx

Matias Korkiavuori 90 vuotias

Klaus Winqvist kävi onnittelemassa 90 vuotta täyttänyttä Matias Korkiavuorta muutama päivä sitten. Matias oli klubimme jäsen vuodesta 1978 aivan viime aikoihin saakka - melkoinen Rotary-veteraani siis. 

Matias on syntyjään Etelä-Pohjanmaan Ylistarosta, mutta elänyt Tuusulassa suurimman osan elämästään. "Helahoito" vyöllä kielii yhä että "komiaa tuloo oltua kun tietää miston kotoosin".   

 

Yritysten mahdollisuudet osallistua vesien suojeluun

Vantaan ympäristötarkastaja Päivi Jäntti-Hasa otti vilkasta keskustelua herättäneessä esityksessään 30.3.  kantaa vesiensuojelun lisäksi luonnon ja sen monimuotoisuuden vaalimiseen laajemminkin.

Päivin havainnollinen esitys on luettavissa tämän linkin takaa. Esityksen viimeisiltä sivuilta löytyy kattava linkkilista aiheesta.    

Jussi Jäntti esittelemässä illan puhujaa, sisartaan Päiviä.

Eräissä kaupungeissa kuten Porissa on nähty viime aikoina runsaiden sateiden tai lumen nopean sulamisen aiheuttamia äkkitulvia.    

Tulvien välttämisessä on keskeistä hulevesien pidättäminen imeyttämällä vesiä  istutuksiin, maaperään, viherkattoihin, keinolampiin jne. (Lat huom: Entä jos rankkasade tai sulaminen tapahtuu talviaikaan maan ollessa roudassa?) 

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi  on Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymä tehnyt hyvää työtä. Tuusulanjärvi on takavuosiin verrattuna nyt hyvässä kunnossa. 

Me jokainen voimme hoitaa lähiluontoamme osallistumalla vaikkapa talkoisiin  vieraslajien kitkemiseksi ympäristöämme köyhdyttämästä. 

Rotarypiiri 1420 ja omakin klubimme sitä kautta osallistuu Suomen Ympäristökeskuksen Itämeriyhteistyöhön mm syksyisen Silakkasoudun muodossa.

Klubissamme tulee pian mietittäväksi mahdollinen osallistuminen hankkeen muihinkin toimintamuotoihin mm oman Tuusulanjärvemme parhaaksi.

RI Presidentti Shekhar Mehtan vierailu

Rotary Internationalin Presidentti Shekhar Mehta ja hänen puolisonsa Rashin vierailivat Euroopan kiertueellaan myös Suomessa. 

Heidän kunniakseen järjestetyille DG Raine Nikanderin isännöimille illallisille Kalastajatorpalla 21.3.2022 osallistuivat mm. piirin 1420 presidentit. Klubiamme edusti presidenttimme Paula Kyrö

Tilaisuudessa jaettiin Paul Harris Fellow-huomionosoitukset kahdelle ansioituneelle rotarille. Kuvassa Mehtan onnitteluja vastaanottamassa meidänkin klubillemme tuttu Kauko Hämäläinen. 

xxx

 

Virstanpylväitä Agricolasta nykypäivään - katsaus suomen kielen historiaan 16.3. 2022

Illan puhuja FT Maija Länsimäki on tehnyt työuransa suomen kielen sanastontutkimuksen ja kielenhuollon parissa Kielitoimistossa sekä mm ylioppilastutkintolautakunnan sensorina - ylioppilasaineita tarkastamassa siis.

Veli Klaus esittelemässä illan puhujaa, kouluaikojen luokkatoveriaan. 

Suomen kieltä on puhuttu ajanlaskumme alun tienoilta alkaen, yhdistelmänä murteita ja lähisukuisia kieliä kuten viroa ja liiviä. 

Sekä suomi että ruotsi olivat aluksi kansan puhekieliä. Uskonpuhdistus ja kirjapainotaito antoivat sysäyksen suomenkielisten tekstien ilmestymiseen ensin kirkolliseen käyttöön, ennen muuta Wittenbergissä papiksi opiskelleen Mikael Agricolan - suomen kirjakielen isän- työn kautta.

Kirjoitettu suomen kieli kehittyi keskiajalla siis erityisesti kirkollisena kielenä. Vuonna 1642 julkaistu Piplia on ensimmäinen suomeksi julkaistu kokonainen teos. 

Agricolan kieli perustui länsimurteisiin ja vasta Kalevalan myötä saivat itämurteet sijansa kirjoitetussa suomen kielessä. 

Suomen kielen kehityksen tuoreempia merkkipaaluja ovat mm ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja aiheena Nuijasota sekä E N Setälän suomen kielen kielioppi.  Tuorein, jatkuvasti päivittyvä versio kieliopista löytyy myös verkosta.  

Entä suomen kielen tulevaisuus? Englanti yleistyy kanainvälistymisen myötä vauhdilla työelämässä, mediassa - kaikkialla. Suomen käyttöalan kaventuminen jatkuu. Toiseenkin suuntaan kehitystä tapahtuu. Murresanakirjakin löytyy jo verkosta.

 

Maisema-arkkitehti Maria Jaakkola klubi-illassa 9.3.

Vieraamme, Helsingin Kaupungin maisema-arkkitehti ja kuvataiteilija Maria Jaakkola tiivisti viestinsä maiseman huomiomisesta elinympäristöä suunniteltaessa mm näin: "Henkilökohtaiset kokemuksemme määrittävät arvojamme ja arvot taas päätöksiämme. Siksi kokemuksellisuuden huomioon ottaminen ja ymmärtäminen on tärkeää maiseman analysoinnissa ja kaupunkien suunnittelussa."

Olisikohan Rykmentinpuiston, Hyrylän tulevan keskustan tai Puistokylän suunnitelmasta tullut vähemmän ristivetoa herättävä Jaakkolan väitöskirjatyön johtopäätöksiä ja tuloksia hyödyntämällä? 

Jaakkolan esittämä aineisto linkin takana.

xxx

 

Vierailulla Järvenpään Kukkatalossa

Vierailimme illansuussa 3. maaliskuuta 2022 Järvenpään Kukkatalossa, jossa yrittäjä Saija Sitolahti kertoi iloisesti ja innostuneesti yrityksen toiminnasta. 

Kukkatalo on perustettu vuonna 1991 ja sitä luotsaa Saijan ohella hänen veljensä Joonas Nieminen. He ovat kolmannen polven puutarha-alan yrittäjiä.  Järvenpään Kukkatalo on avoinna joka päivä aamusta iltaan.

Yritykseen kuuluu kukkakauppa, puutarhamyymälä, kukkakoulu, Kukka-akatemia ja hautauspalvelu. Kukkakauppa on kaunis ja elämyksellinen paikka, joka on täynnä leikkokukkia, kukkakimppuja, kuivakukkia sekä erilaisia kasveja ja tarvikkeita.

Kukkakoulussa opastetaan kukkakimppujen ja kranssien tekemisessä floristien opastuksella. Kurssin voi varata ystävien tai perheen kesken tai vaikkapa työpaikan työhyvinvointipäiväksi. Kukka-akatemiassa voi opiskella kasvien ja kukkien muoto-oppia, värien yhdistelemistä ja erilaisia tekniikoita vuoden mittaisessa koulutuksessa.

Kaikessa tekemisessä näkyy rakkaus kukkiin ja kauneuteen. 

”Pelkkä eläminen ei riitä; tarvitaan auringonpaistetta, vapautta ja pieni kukka.”

-          H.C.Andersen

 

xxx

 

Rotareiden Nuori Yrittäjyys-yhteistyö etenee

Hyrylän Yläasteen Yrittäjyysluokan oppilaiden liikeideat kehittyvät. Osa oppilaista on myös jo ilmoittautunut Nuori Yrittäjyys ohjelman kilpailuun.

Kuvassa klubipresidentti Paula Kyrö ja luokka sparrauspalaverin tauolla tiistaina 15.2. 2022.

 

26.1. Heikki Salmelan EGO; kesävaihtoon lähtijät valittu

Heikki Salmela syntyi ja kasvoi Tuusulan Kirkonkylässä seitsenlapsisessa perheessä - niukoista oloista huolimatta hyvässä, koulutusta tukevassa kodissa. Lukion pitkäksi vieraaksi kieleksi valikoitui saksa jolle löytyi pian käyttöä.  Lukion, armeijan sekä insinööriopintojen jälkeen työpaikaksi valikoitui vientimarkkinointi lähinnä Saksan suuntaan kerroslevyvalmistukseen erikoistuneessa yrityksessä.  Vuosien mittaan yritys vaihtoi nimensä Eurocon Oy:ksi ja siirtyi Heikin omistukseen vuonna 1985.  Euroconin monista vaiheista Suomessa ja Saksassa tarkemmin täällä.  

Heikin tarina ja kokemukset herättivät vilkasta keskustelua ja kysymyksiä mm työkulttuurin eroista  Suomessa ja Saksassa.

Vaativan työn ohella Heikki ehtii myös innovoimaan - 17 patenttia-, rakentamaan - 14 rakennusta itselle ja muille- sekä pitämään kunnostaan huolta. Toimen mies! 

Kokouksen lopulla meille esittäytyivät tämän vuoden "kesävaihtarit" Roosa ja Anna. Molemmat olivat kiitollisia tultuaan valituiksi. He odottivat jo innolla tulevaa kesää - sen tuomia uusia kokemuksia ja ihmisiä. 

Tervetuloa Rotaryliikkeen avaraan maailmaan Roosa ja Anna! 

xxx

 

Kirsi-Marja Sallan EGO-esitelmä 19.1.

Kirsi-Marja vei meidät vapaasti tarinoiden värikkäälle matkalle elämänsä ja työuransa moniin käänteisiin. Niihin sisältyi jo pienenä useita kotipaikan,  ja myöhemmin aikuisena, työpaikan ja uran vaihdoksia. 

Karjalaista perua oleva sosiaalisuus, into oppia uutta ja nähdä elämää ovat johtaneet hänet sekä itään että länteenkin hankkimaan kielitaitoa, työkokemusta ja kansainvälisiä yhteyksiä.  Toimialoina mm teollisuus, rahoitus ja kansainvälinen kauppa. Tänään Kirsi-Marja johtaa Tuusulaan perustamiaan kansainvälisen markkinoinnin ja verkkokaupan alalla toimivia yrityksiä. 

Kirsi-Marjan yrityksiin voit tutustua niiden kotisivuilla:
Mixtra Oylinkki
Naturelle Pro Beauty Oylinkki

Ryhmäkuva osallistujista etäkokouksen malliinRyhmäkuva osallistujista etäkokouksen malliin

xxx

Tammikuun 2022 kokoukset etänä

Vuosi on alkanut toistamiseen koronapandemian merkeissä. Kokouspaikkamme Gustavelundin ollessa suljettuna pidämme ainakin vielä tammikuun klubikokoukset Meet-etäkokouksina. Kokousten aiheet ja aikataulut löytyvät etusivun kalenterista jota päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaan. Tervetuloa mukaan! 

Ulkoilu onnistuu koronaturvallisesti - jopa Helsingissä. Iltamaisema Korkeasaaresta.Ulkoilu onnistuu koronaturvallisesti - jopa Helsingissä. Iltamaisema Korkeasaaresta.

Jouluinen tervehdys

Hyvät Rotarysisaret ja veljet,

Kiitokset hienosta klubimme 50-vuotisjuhlavuodesta. Toivomme teille ja läheisillenne rauhallista joulunaikaa ja lämpimiä ajatuksia pakkaspäivien keskelle.

Paula, Jaan ja Asta

 

Messuilta ideoita tulevaisuuteen

Tuusulan Rotaryklubi oli marraskuun lopulla mukana Tulevaisuusmessuilla, jossa 9-luokkalaiset pääsivät tutustumaan erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin. Osallistujia oli Kellokosken, Jokelan, Hyökkälän, Riihikallion ja Hyrylän yläkouluista, yhteensä noin 600. Esittelijöitä oli mm. Careeriasta, Hyriasta, Keudasta ja Tuusulan omasta lukiosta. 

Aino Perttilä ja Petronella Kosonen esittelivät Tuusulan lukion monipuolisia mahdollisuuksia. Itse he opiskelevat Tuusulan lukion ratsastuslinjalla Jokelassa.

Petronella Kosonen ja Aino Perttilä kertoivat, että messuilta saa valtavasti tietoa erilaisista mahdollisuuksista.

Kannattaa valita jatkopaikka sen mukaan, mikä itseä kiinnostaa. Vaihtoehtoja on todella paljon. Tuusulan lukion Kellokosken toimipisteessä on mahdollisuus opiskella mm. peliohjelmointia, -grafiikkaa ja -musiikkia. Yhteistyötä tehdään korkeakoulujen kanssa. Hyrylässä on 20 paikkaa urheiluvalmennukseen.

Rotareiden nuorisovaihdosta kertoivat Elsa Mikkola ja Daniel Levander. Tuusulan Rotaryklubi lähettää, ja vastaanottaa, yhden vaihto-oppilaan joka toinen vuosi. Seuraava vaihto-oppilas on lähdössä ensi syksynä.

Daniel Levander ja Elsa Mikkola kannustivat nuoria harkitsemaan myös vaihto-oppilaaksi lähtemistä.

Nuoret keräsivät messupasseihinsa leimoja, joilla osoittivat tutustuneensa vähintään viiteen tulevaisuuden mahdollisuuteen. Opinto-ohjaajat Katri Joronen ja Tanja Vesala vastasivat messukokonaisuudesta ja huolehtivat, että koronaturvallisuus toteutui.

 

Rotarit Itsenäisyyspäivän kirkossa 6.12.2021

Kirkonmenoissa mukana jäsenemme kirkkoherra Ulla Rosenqvist ja1. luku-kappaleen lukijana rotaryveli Ilkka Ertimo.

Jumalanpalveluksen jälkeen oli seppelten lasku sankarihautausmaalla ja nimikirjalla, joissa seppeleenlaskijana mm. rotarysisar, kirkkoherra Ulla Rosenqvist.

xxx

Kestävä kehitys ja yritysjohdon päätökset 1.12.

Tutkija KT Kirsi Snellman Lappeenrannan Teknisestä Yliopistosta vieraili kertomassa etiikan ja tunteiden roolista silloin kun yritysjohto joutuu arvioimaan valittavissa olevien päätösvaihtoehtojen tuottamaa lopputulosta ja kestävyyttä.  

Numeeriset laskelmat eivät ehkä pysty kuvaamaan riittävästi sitä maailmaa jossa päätöksen seurausten kanssa on elettävä. Siksi johdon on katsottava asioita laajemmin ja pidemmällä tähtäimellä, myös eettisestä ja laadullisesta näkökulmasta.

Päätöksiin vaikuttavat myös arvot, eri suunnista tulevat intressit ja niiden johtajassa ja yrityksessä herättämät tunteet - ihmisiä kun ollaan.

Kirsin esitys haastattelututkimuksensa tuloksista ja havainnoista löytyy tästä.

xxx

 

                                Nyt juhlitaan!

 

"Tuusulan Rotaryklubi vietti 50-vuotisjuhlaansa eilen keskiviikkona Gustavelundissa. Tervehdyksen toivat muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkonen, Tuusulan kunnan kansliapäällikkö Virpi Lehmusvaara ja Rotarypiirin 1420 piirikuvernööri Raine Nikander. Asta Juntunen, klubin ensimmäinen naispresidentti, sai kansainvälisen, erityisen ansioituneelle jäsenelle luovutettavan Paul Harris Fellow -mitalin." Näin otsikoi Keski-Uusimaa-lehti 11.11. 2021.  Kirjoitus luettavissa täällä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

     PHF-mitalin luovutti Juha Laine-Ylijoki 

 

           

                                                                                            Asta Juntunen - Iloisesti yllätetty

 

 

                                                                                                                                                                                    Tuusulan kansliapäällikkö                     Piirikuvernööri Raine Nikander                                  Virpi Lehmusvaara


Puolustusministeri Antti Kaikkonen seurassaan Klaus Winqvist, Liisa Laine-Ylijoki sekä Olavi Juntunen. Raine Nikander selin kameraan.

Ministeri Kaikkosen puhe on luettavissa kokonaisuudessaan linkin takana

 

Juhlaväkeä Gustavelundin Eggertas-salissa. Seisomassa juhlatoimikunnan puheenjohtaja Juha Jäntti.

Laurean historiikkityöryhmä ohjaajansa Mervi Talosen ja projektipäällikkö Noora Utriaisen voimin esitteli työn alla olevaa historiikkia lyhyen videoteaserin avulla . Historiikki valmistuu loppusyksyn aikana.  

Yllä olevien kuvien ottajat: Mervi Talonen, Klaus Winqvist sekä Asta Juntunen.

Lisää kuvia  juhlasta täällä. 

xxx 

 

Kestävä rakentaminen uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa - pykälien voimalla ilmastonmuutosta vastaan

Lainsäädäntöneuvos Pekka Virkamäki Ympäristöministeriöstä avasi oheisen esityksen avulla tulossa olevia muutoksia lainsäädäntöön klubi-illassa 3.11.2021

Hän muistutti, että kiristyvään sääntelyyn ei lähdetä turhaan: tarkoituksena on suitsia yhä kiihtyvä maapallon lämpötilan nousu vertailutasoon verrattuna puoleentoista asteeseen.

Maailma on pelastettava, vaikka se maksaa.

Vaihtoehto, eli hallitsematon lämpötilan nousu sään ääri-ilmiöineen maksaa vielä paljon enemmän. 

Uudet säädökset, jotka koskevat sekä jo olemassa olevaa rakennuskantaa että tulevaa rakentamista ja maankäyttöä, tulevat asteittain voimaan vuoteen 2025 mennessä. 

Tavalliselle ihmiselle muutos näkyy mm niin, että rakennusluvan saamisen ehdot tulevat kiristymään. Korjausrakentamiseen ei enää saa tukea jos lämmitys perustuu fossiiliin polttoaineisiin. Toisaalta, lupaprosessia digitalisoidaan niin, että rakennusluvan saaminen nopeutunee nykyisestä. Rakentamisvaiheen lisäksi rakennuksen koko elinkaari yli vuosikymmenten tulee valvonnan alle, hyödyntäen digitaalisia prosesseja ja avointa päästötietokantaa.  

Erityisesti Pohjoismaat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa monessa suhteessa kehityksen kärjessä.

Mutta saadaanko juuri nyt Glasgowssa pidettävässä maailman maiden ilmastokokouksessa nopeasti jotain rotia isoimmille saastuttajille, siis Yhdysvalloille, Kiinalle, Venäjälle, Intialle ja EU:lle? Ne vastaavat yhdessä yli 50% osuudesta koko maailman kasvihuonepäästöistä.

 

xxx

Kestävä energiajärjestelmä - hopealuoti ilmastomuutoksen torjuntaan?

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on nopeasti kohonneen sähkön hinnan vuoksi kysytty puhuja. Meidän onneksemme hän priorisoi 13.10. pidetyn IC-kokouksemme. Alainen sai hoitaakseen tv-kanavan haastattelun saman illan suorassa lähetyksessä. 

Yritysmaailma tekee Ruususen mukaan koko ajan kädet savessa töitä ja investoi miljardeja ilmastonmuutoksen torjumiseen rakentaen kestävää energiajärjestelmää. Keskeisiä energiamuotoja Suomessa tulevat olemaan  (maa)tuulivoima ja vety. 

Suomen hiilineutraalisuustavoitteet vuoteen 2035 ovat erittäin kunnianhimoisia.  Ruusunen pitää niitä silti toteutettavissa olevina annetulla aikataululla. Sähkön hinnan ei tarvitse nousta lainkaan tavoitteen saavuttamiseksi. 

Keskeinen tapa hoitaa ilmastonmuutoksen torjuntaa Suomessa on sähköistää lähes kaikki paljon energiaa vaativa toiminta.

Teollisuuden sähköntarpeen kattamisessa vedyllä on keskeinen rooli. Vetyä tullaan käyttämään sähköksi muutettuna mm terästeollisuudessa fossiilisten polttoaineiden sijaan. Samoin raskaan ajoneuvoliikenteen käyttövoima voi olla sähköllä tuotettu vety . Tuulivoima on halpa tapa tuottaa sähköä vetytalouden tarpeisiin, samoin aurinkosähkön tuottamisen hinta on dramaattisesti pudonnut.

Henkilöliikenteessä autonvalmistajien tekemät valinnat sähköisiin voimalinjoihin siirtymisestä ovat alalla ratkaiseva suunnanmuutos. Keskeinen haaste on hoitaa tämä muutos hallitusti niin, että polttoaine- ja muut liikenteen kustannukset eivät äkisti karkaa tavallisen kuluttajan kannalta ylivoimaiseksi.  

Sähkön kulutuksen ja tuotannon pitää olla joka hetki yhtä suurta. Sähkön EUn laajuista markkinamekanismia on avattu tässä Figridin videossa tarkemmin (LatHuom)

Miksi sähkön markkinahinta on jyrkästi noussut?

Ruususen mukaan kyseessä on monen seikan yhteisvaikutuksesta syntynyt tilapäinen poikkeusvaihe, joka normalisoituu ensi kevään jälkeen.

Kuluttajan kannattaa olla hereillä. "Itse kukin voi valita millaisen riskitason hyväksyy - valitsemalla joko määräaikaisen (kiinteähintaisen) tai markkinahintaisen sopimuksen". Kuluttajille tarkoitettuja ns kysyntäjoustopalveluja on jo tarjolla ainakin Fortumilla ja lisää on tulossa.  

Siirtymä hajautettua paikallista tuotantoa kohti on alkamassa: jakeluverkko ja sähkön tuotanto laajenee aurinkopaneelien, autojen latauspisteiden ja sähkövarastoina toimivien akkujen myötä lähelle kuluttajaa.

Sähköautoilija voi halutessaan hyödyntää hintavaihteluita: myydä sähköä auton akusta hintapiikin aikana kalliilla verkkoon ja ladata sitä takaisin akkuun halvan hinnan hetkinä. 

Voidakseen suunnitella mittavia energiaverkon investointeja vuosia eteenpäin,  tekee Fingrid tekee skenaariotyötä nähtävissä olevista kehityskuluista vaikutuksineen ja suunnittelee toimintansa kuhunkin niihin varautuen. 

Ruusunen arvioi, että jo vuonna 2023 Suomi on energiaomavarainen, kunhan kysynnän heilunta pystytään paremmin hallitsemaan. 

Ruusunen nimesi kolme keskeistä uhkaa Fingridille ja Suomen sähköverkolle:
-jäätävä myrsky joka kaataa pylväitä
-kyberhyökkäykset - rikollisten toimintavat kehittyvät koko ajan
-tihutyöt Remeksen "Jäätyvä helvetti"-kirjan kuvaamaan tyyliin 

Fingridin investoinnit rahoitetaan jokaisen sähkönkäyttäjän kukkarosta, osana jakeluverkkomaksuja. Suomen valtio ja eläkeyhtiöt omistavat Fingridin, taustalla ei pääomasijoittajia. Omistajilla ei Ruususen mukaan ole intressiä muuttaa omistusta.

 

xxx

 

Hyvinvointiteknologian tulevaisuudesta 6.10.2021 

LAB AMK:n TKI-johtaja Kati Peltonen keskittyi illan esityksessään hyvinvoinnin innovaatiotoimintaan yksikössään ja siinä esiin tuleviin kysymyksiin. 

Miten minä voin, entä miten läheiseni?  

Tärkeä kysymys johon erilaiset voinnista tai fyysisestä kunnosta kertovat henkilökohtaiset aktiivisuusmittarit tarjoavat jo mittausdataa.  

Innovoinnin painopiste on siirtymässä sairauksia hoitavasta niiden ennaltaehkäisyyn ja terveyden vaalimiseen.  

Kati Peltosen edustama innovaatioyksikkö toimii tukena ja välittäjänä hyvinvointiteknologian yritysten tuotekehityksen ja sotepalveluiden välillä lähinnä Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Yksikkö tarjoaa mm palveluiden testausta simulaatioympäristöissä sekä myös todellisilla asiakkailla kuten hoitolaitoksissa.

Avainkysymyksiä uusia palveluita kehitettäessä on tuovatko välineet oikeasti apua, ovatko ne tietoturvallisia, tapahtuuko kehittäminen ihmisen tarpeen ehdoin?

Teknologia ei korvaa inhimillistä lähikontaktia. Eri ihmiset asennoituvat  kuitenkin teknologian omaksumiseen eri tavoin:  HyTeLab -hankkeessa haastateltiin ikäihmisiä joista monet olivat innolla hyväksymässä kokeiltavaksi mm kuvassa näkyvää robottitekniikalla valmistettua seurakissaa.  

Peltosen mainitsemia tulevaisuuden ratkaisuja

-    Erilliset älyrannekkeet korvautuvat vähitellen älytekstiileillä. Niissä mittausominaisuudet ovat sisäänrakennettuina. 
-    Etäkuntoutus tietoverkon yli, räätälöidyt 24/7-ratkaisut
-    Virtuaalitilat - esim virtuaaliluonto tarjolle suurkaupungin asukkaille, tai vuodepotilaille, aitoa luonnossa liikkumista korvaamaan
-    Genomitieto + ennakoivat tietomallit  - auttavat varautumaan tulevaan asiakaspalvelutarpeeseen 
-    Kodin automaatioratkaisut

xxx

Huippukokki ja eräopas Markus Maulavirta:

- Vain paras on kyllin hyvää!

Järvenpäästä kotoisin oleva Markus Maulavirta puhui hyvinvointikuplasta ja laadukkaasta ruuasta klubikokouksessamme keskiviikkona 29.9.2021. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Gustavelundin kanssa.

-          Suomalaiset ovat maailman parhaita monessa asiassa, mutta ei ruuan suhteen.  Nykyään on varaa valita, mitä ruokatarvikkeita ja raaka-aineita hankkii. Siitä huolimatta ostetaan usein mitä sattuu.

Maulavirran mukaan tulisi kiinnittää huomiota mm. elintarvikkeen alkuperään, lajikkeeseen, tuottajaan, puhtauteen ja ekologisuuteen. – Lähiruoka ei aina välttämättä läpäise kaikkia kriteereitä.

Ostoksia on vaikea tehdä, jos haluaa mahdollisimman laadukasta ja hyvää ruokaa. On selvitettävä monia asioita ja päivittäistavarakaupoista ei välttämättä löydä tuoreita ja maukkaita tuotteita. Ruoka on usein pitkälle jalostettua, eikä se välttämättä maistu juuri miltään.

”Jo vain tämä on hyvvää”, totesi saamelaismies aikoinaan puikulapotuista ja suolakalasta. Tällä hetkellä perunoita myydään muovipusseissa tai pestyinä, joten säilyvyys on huonoa ja maku kärsii. Jos haluaa panostaa laadukkaisiin tuotteisiin, on etsittävä eri tuottajien ja valmistajien valikoimista.

-          Elämme hyvinvointikuplassa myös ruuan suhteen. Meillä on valtavasti valinnanvaraa, mutta valitseminen on hankalaa.

Maulavirta painotti, että ruoka on etuoikeus ja vain paras on kyllin hyvää. – Ei pidä tyytyä keskivertoon.

Tilaisuus oli osa lähiruokatapahtumaviikkoa ”Ruokaa läheltä” ja kuulijoilla oli samalla myös mahdollisuus nauttia Gustavelundin keittiön valmistamaa lähiruokaa.     

Nuorta näkökulmaa Suomen Turusta - Danielin EGO-esitelmä

Nuorin jäsenemme Daniel Levander esittäytyi 22.9. klubilaisille etätekniikan eli Google-Meet-kokouksen välityksellä opiskelupaikkakunnaltaan Turusta. Onnistuihan se näinkin - kunhan tarvittava tekniikka oli hyvissä ajoin etukäteen toimivaksi testattu. 

Daniel, alkuperäinen tuusulalainen, tähtää valmistautumisvuoden jälkeen opiskelemaan juristiksi. Sen ohessa hän osallistuu Tuusulan kunnallispolitiikkaan ja käy vielä töissäkin.

 

 

Tuusulan 1. apulaispormestari Tuija Reinikainen vieraili klubikokouksessa

Apulaispormestari Tuija Reinikainen kertoi kunnan kestävän kehityksen tilanteesta klubikokouksessa 15.9.2021. 

Tuija ReinikainenTuija Reinikainen

 

Tuusulassa kestävä kehitys on ollut kuntastrategiassa jo 2000-luvun alusta lähtien ja sitä on käytännössä toteutettu mm. erilaisten hankkeiden muodossa. Kunnassa on perehdytty Agenda 2030 -tavoitteisiin ja pohdittu, miten kestävyys näkyy kunnan eri toiminnoissa. Mm. kouluissa on käytössä Iloisen oppijan käsikirja, joka tähtää kestävään tulevaisuuteen.

Uutena hankkeena on käynnistymässä ilmastojohtamisen toimintamalli. Yrityksille on tehty ilmastokysely, jonka mukaan ilmastotekoja tehdään kiitettävästi. Toiveena on tiiviimpi yhteistyö kunnan kanssa. Asuntomessualueella on otettu huomioon energiatehokkuus ja mm. hirsitalorakentaminen lisääntyy kaiken aikaa.

Kunnan päätöksenteon tukena käytetään päätösten ennakkovaikutusten arviointia (EVAUS), joka tähtää kestävään kehitykseen. Kunnassa on myös kestävän kehityksen työryhmä, joka keskittyy kestävän kehityksen huomioimiseen eri toiminnoissa.

Keskustelua syntyi varsinkin liikenteen päästöistä ja siitä miten kunta pystyy vastaamaan ilmastohaasteisiin erityisesti autoilun osalta.

 

Historiikki valmistuu yhteistyössä Ammattikorkeakoulu Laurean kanssa

Rotaryklubi täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja historiikkia valmistelee ryhmä  Ammattikorkeakoulu Laurean opiskelijoita. Projektitiimiä ohjaa liiketalouden lehtori Mervi Tolonen.

"Historiikista tulee moderni, raikas ja nykyaikainen", kertoi klubin edellinen presidentti Sanna Kervinen. Ensimmäisiä makupaloja siitä saadaan juhlatilaisuudessa marraskuussa. 

Laurean työryhmä ohjaajineenLaurean työryhmä ohjaajineen

Laurean projektiryhmä ja ohjaava opettaja osallistuivat klubikokoukseen Gustavelundissa 15.9.2021.

Vieraanamme Suomen Puolustusvoimien komentaja

Meillä oli kunnia saada 8.9. klubi-iltaamme vieraaksi Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen. Mukana olivat Tuusulan Rotaryklubin lisäksi Järvenpään ja Keravan klubit. Kuulimme mielenkiintoisen ajankohtaiskatsauksen.

 

Tuusulan rotarit nuorten yrittäjyyskasvatusta tukemaan

Kirsi Utriainen Nuori Yrittäjyys ry:stä avasi otsikon teemaa 1.9. klubi-illassa presidenttimme Paulan kutsumana. Illan esitysmateriaali löytyy täältä. Kirsin kanssa tilaisuuteen osallistui myös hanketta Tuusulan koulujen puolelta junaileva opettaja Antti Korhonen.

Kyseessä on NY:n, Tuusulan rotaryklubin ja paikallisten oppilaitosten välille nyt syksyllä käynnistettävä yhteishanke, jossa klubimme kokeneet yrittäjätaustaiset jäsenet pääsevät mm sparraamaan Vuosi Yrittäjänä-hankkeeseen osallistuvia koulunuoria. 

Keski-Uusimaa-lehden toimittaja oli mukana tilaisuudessa tekemässä seikkaperäisempää juttua aiheesta.  Voit lukea sen tämän linkin takaa.  Viestimme aiheesta lisää rotaryklubimme sisällä tarkentaessamme suunnitelmia lähiviikkojen mittaan. 

 

Rotaryvuoden teemana kestävä kehitys

Klubin presidentti Paula Kyrö esitteli Tuusulan rotareille toimintavuoden teemaa ja ohjelmaa keskiviikkona 25.8.2021. Vuoden teemana on kestävä kehitys, josta on luvassa alustuksia kestävästä rakentamisesta hyvinvointiteknologiaan ja yritysjohdon päätöksentekoon. 

Tämän kauden lähestymistapana käytetään ekologisesti kestävän kehityksen mallia, joka on editoitu Paula Kyrön teoksesta ”Yrittäjyys, talous ja kestävä kehitys”. Mallin lähtökohta nojaa ekosysteemin määritelmään ja toiminnan dynamiikkaan. Siinä ekologisesti kestävää kehitystä tuotetaan sosiaalisen, taloudellisen ja teknologisen kestävyyden avulla.

Kumppaniksi tämän vuoden toimintaan on saatu Nuori Yrittäjyys Ry ja sen 100-150 yritysideaansa kehittävää nuorta. Yhteistyöstä kuulemme lisää ensi viikon kokouksessa.

Kauden ensimmäiset tapaamiset ovat olleet iloisia kohtaamisia ja vilkasta puheensorinaa. Rotarit, kuten niin monet muutkin, ovat kaivautuneet esiin koronakuopistaan ja vuorovaikutus on entistä tiiviimpää.

Tervetuloa klubikokouksiin Gustavelundiin keskiviikkoisin klo 17.30!

 

 

 

 

 

 

Paula Kyrö on Tuusulan Rotaryklubin uusi presidentti

Tuusulan Rotaryklubin toimintavuosi pyörähti käyntiin Gustavelundissa https://www.gustavelund.fi/fi keskiviikkona 18.8.2021. Edellisen kauden presidentti Sanna Kervinen kiitti klubin jäseniä koronavuoden värittämästä kaudesta ja luovutti vitjat Paula Kyrölle. Alkavan kauden teemana on kestävä kehitys, joka näkyy viikko-ohjelmassa pitkin kautta.

Tilaisuudessa onniteltiin myös 80 vuotta täyttänyttä Eino Raskia, joka on ollut mukana rotarytoiminnassa jo vuodesta 1988 lähtien.

Klubi on saanut kaksi uutta jäsentä: Kirsi-Marja Salla ja Juha Pitkä. Tervetuloa mukaan merkittävään toimintaan.

Uusi toimintakausi 2021-2022 alkaa - ketjunvaihto 18.8. 

Sähköpostitse saitkin toivottavasti jo kutsun Ketjunvaihtoon. Kutsu on luettavissa myös klikkaamalla tätä linkkiä.

Aloitamme samalla säännölliset klubikokoukset yhteisine aterioineen Gustavelundissa, ellei epidemiatilanteen muutoksista muuta johdu. Syyskauden ohjelmaluonnos löytyy Etusivu-välilehden alaosassa näkyvästä kalenterista. Ohjelma täydentyy ja tarkentuu alkusyksyn mittaan.

Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan!

Klubi-illan nimet 18.11. - Sakari Karjalainen ja Risto Lemmelä

Piirikuvernöörimme Sakari Karjalaisen tutustumisvierailu oli iltamme pääaihe.  Sakari on ammatiltaan syöpäepidemiologi ja työskentelee Syöpäsäätiön pääsihteerinä. Vierailuun osallistui myös Piirin 1420 apulaiskuvernööri Kauko Hämäläinen sekä jäseniä Yli-Keravan klubista.   

 

Pari poimintaa Sakarin erinomaisesta esityksestä ja käydystä hyvästä keskustelusta

-Tuusulan Klubin 50-vuotisjuhlien ajankohdaksi voisi sopia maaliskuun ohella myös charterpäivä 9.6.2021.

Rotaryliikkeen haasteita

-kilpailu ajasta / kiinnostuksesta muiden harrastusten kanssa

-jäsenhankinta - uusia jäseniä vaikea saada tai jos saadaan, niin moni uusi jäsen jää sivuun parin vuoden kuluttua

Miten vastata haasteisiin

-paikalliset palveluprojektit tärkeä motivoija – mielekästä tekemistä, keino parantaa näkyvyyttä

-viestinnän tehostaminen -Rotary-identiteetti, hyvät tarinat, kuvavirta, eri viestintäkanavat

-"valitkaa jäsenenne huolella, pitäkää heistä huolta, antakaa heille tehtäviä, kummin tärkeä rooli!"

-millaisia jäseniä toivotaan? - ikä ei ratkaiseva  "ei ole väärää ikää tulla rotariksi"

-oletko kertonut omissa kanavissasi olevasi rotary? - idea: jaa jotain kiinnostavaa esim facebook-sivuillasi säännöllisesti

-idea: "rotary start-up - lokaalisti, piirissä, globaalistikin toteutettavaksi?"

-pitäkää vuosittain strategiapäivä - "missä olemme nyt, tavoitteemme, millaisin askelin kohti tavoitetta"

Kokouksen hyväksi lopuksi saimme onnitella rotaryveljeämme Risto Lemmelää äskeisen 80-vuotispäivän johdosta.   Riston onnittelumaljat kohotimme jo aiemmin, nyt oli pienen lahjan ojentamisen vuoro.   

Vieraana Maija Karhusaari 11.11. 2020

Tuusulan oma kasvatti, SRV:n viestintäjohtaja Maija Karhusaari vieraili kertomassa rakennusalan ja SRV:n tilanteesta ja näkymistä näinä poikkeuksellisina aikoina. Erityisesti rakenteilla olevan Kalasataman tornitalot herättivät kiinnostusta ja vilkasta keskustelua.

  Ja voittaja on... 

 

Elina Lepomäki ja Daniel Levander 4.11.

Illan esiintyjä saapui tällä kertaa paikalle videoneuvottelun välityksellä suoraan Eduskunnasta. Myös osa meistä rotareista osallistui klubi-iltaan etänä, kuten kuvasta näkyy.

Kuulimme aluksi kansanedustaja Elina Lepomäen tuoreita näkemyksiä USA:n poliittisesta tilanteesta, seuraavan presidentin valinnan ollessa siellä vielä kesken. 

Elina valotti myös tulevaisuuden näköaloja koronan oloissa otetun lisävelan jälkihoidosta. Euroopan keskuspankilla vaikuttaisi olevan tässä keskeinen rooli.  Maallikon korvaan kuullosti jopa siltä, että keskuspankin toimilla yksittäisille EU-maille ja veronmaksajille lopulta koituvaa laskua olisi mahdollista keventää. Toivokaamme että näin käy.

Kokouksen hienoksi päätteeksi toivotimme klubimme uudeksi jäseneksi Daniel Levanderin, parikymppisen opiskelijan, jolle yhteiskunnan asiat ovat olleet jo vuosia aktiivisen kiinnostuksen kohteena. Toivottavasti pääset Daniel pian kertomaan tästä ja muusta omin sanoin!  Lämpimästi tervetuloa mukaan rotarytoimintaan!

Nuorisovaihdon kuulumisia Ranskasta 21.10.

Elsa Mikkola kävi kertomassa kokemuksiaan ja tunnelmiaan vaihtovuodestaan Ranskassa. Vuosi ei ihan tullut täyteen, sillä korona laittoi uusiksi myös Rotaryn vuosivaihdossa  olleiden nuorten kalenterit. Elsa palasi kotiin Kellokoskelle maaliskuussa, hieman ennen rajojen sulkeutumista ja ranskalaistenkin koulujen siirtymistä etäopiskeluun.

Lyhyempänä toteutunut vaihtojakso oli silti mitä täysipainoisin. Alussa piisasi haasteita kielen kanssa, joka oli aivan muuta kuin kouluranska. Kielen päivittäinen käyttö ja sitkeä opiskelu koulupäivien ohessa yhdessä muiden vaihtareiden kanssa alkoi ripeästi tuottaa tulosta, niin että keskitalven rotaryesitelmän Elsa piti jo sujuvalla ranskan kielellä.  Itsenäisen nuoren elämään tottuneelle suomalaiselle isäntäperheen asettamat rajoitukset kotiintuloaikoineen ja koulun autoritäärisyys vaativat myös melkoista sopeutumista. 

Paikallinen rotarypiiri järjesti vaihtareille runsaasti retkiä ja lähikaupungeista löytyvät joulutorit olivat useamman kerran Elsan ja hänen uusien ystäviensä omaehtoisenkin tutustumisen kohteena.  

Mont Saint Michel - Normandian rannikon luostarisaari - kuului Elsan mieleenpainuvimpiin  retkikohteisiin. Kansainvälisesti suuntautuneen, avoimen ja sydämellisen Elsan mieli palaa pian uudestaan "suureen maailmaan", viimeistään sitten kun lukiosta ja koronasta on selvitty.  

Kuluttamisen trendeistä 7.10.-20 

Tuusulan rotarien viikkokokouksessa keskusteltiin kuluttamisesta ja miten se nyt erityisesti muuttaa muotoaan. Ei siis ihme, että professori Terhi-Anna Wilska on tiuhaan esillä julkisuudessa, kuten tässä YLEn haastattelussa. 

Tällä kertaa paneuduttiin erityisesti ikääntyvien kuluttamiseen tilastojen ja tutkimustiedon valossa. 

Eliniän pidentymisestä huolimatta ikääntyneiden toimintakyky on parantunut.  Ikäluokkien määritelmät elävät: myös "nuoruus" ja "keski-ikäisyys" laajenevat ylöspäin.

Ikääntyvien väliset tulo- ja varallisuuserot kasvavat  - talouden termein puhutaan ns K-käyrästä. 

Ikääntyvien rahankäytön leimallisia kohteita ovat mm kulttuuri, lapset ja lastenlapset, rahapelit, terveys ja hyvinvointi, autot, veneet, mökit sekä matkailu.

Kuva: JYU

Syntyy myös erikoistuneita elämäntyyliryhmiä, joita yhdistää - ikäryhmän sijaan tai ohessa - yhteinen harrastus, kuten puutarhanhoito, veneily, tietty urheilulaji tai vaikkapa vanhat autot.  

Korona-aikana kotoilu ja terveydestä huolehtiminen ovat pinnalla. Verkko-ostaminen on tullut ensi kertaa tutuksi myös monelle ikääntyneelle.     

Nykytrendeinä Wilska nimesi myös ekologisuuden, tee-se-itse-ajattelun, autenttisuuden ja uniikkiuden arvostamisen,  terveyspalvelujen monipuolistuminen ja kierrätyksen estetisoituminen "vintagen".

Huippu-urheilua pandemian oloissa 1.10.-20

Illan teemaksi oli valittu suomalaisen huippu-urheilun näkymät. Osuva valinta, sillä vieraamme,  purjehduksen moninkertainen maailmanmestari, kansanedustaja  Sari Multala on ehdolla Olympiakomitean puheenjohtajaksi. Tokion olympialaiset on lykätty tunnetuista syistä vuoteen 2021. Kisojen toteutuminen tuolloinkaan on epävarmaa. Samoin kansainvälinen kilpailutoiminta on jäissä. Sari muistutti, että vaikka suomalaisurheilijat ovat pystyneet harjoittelemaan, niin ilman kilpailua ja menestyksen tavoittelua ei huippu-urheilua ole. 

Suomen olympiamitalien määrä Sotshissa ja Riossa jäi yhteen. Kilpailu menestyksestä on jatkuvasti koventunut,  koska yhä useammat maat ovat nostaneet tasoaan. Suomen rajalliset resurssit on siksi kohdistettava entistä tarkoituksenmukaisemmin, lähtökohtana urheilijan tarpeet. 

Erityinen huoli Multalalla oli Suomen lasten ja nuorten jakautumisesta runsaasti liikkuviin ja niihin, jotka kuluttavat aikansa lähinnä ruudun ääressä. Kodista jo varhaislapsuudessa saatu esimerkki määrittää suunnan, koulusta tulevia vaikutteita enemmän. 

Sarin oma menestys urheilussa - ja muutenkin - on kovan työn tulosta. Harjoituspäiviä kertyi hänelle sadasta kahteensataan vuodessa. Lahjakkuus ei siis ole ratkaisevaa. Purjehdus vaatii nuorena aloitettua tavoitteellista treenaamista ja hyvää fyysistä kuntoa.  Kuten tämä Laser Radial-regatan kisaraportti näyttää. Sari äänessä 15 sek alkaen.

 

Finanssialan kuulumisia 9.9.2020

Vieraamme Piia-Noora Kauppi on Finanssiala ry:n toimitusjohtajuuden ja tuusulalaisuuden lisäksi myös rotarysisaremme,  vieläpä Charter-rotary. Hän  on yksi ensimmäisen Verkkorotaryn perustajista. 

Poimintoja Kaupin mukaansatempaavasta esityksestä: 

Finanssiala ry ajaa yksityisen pankki- ja vakuutussektorin etuja eduskunnan ja rahoitusvalvonnan suuntaan.

Alan yritykset - pankit ja vakuutusyhtiöt - Suomessa ovat monella tapaa digitalisoinnin edelläkävijöitä. Sähköisen asioinnin mahdollistaneet pankkitunnisteet sekä pankkien välinen sähköinen raha AVANT, kryptovaluuttojen esi-is,ä on kehitetty Finanssialan yrityksissä.

Suomalaiset käyttävät rahapeleihin enemmän varojaan kuin osake- ja rahastosijoittamiseen. Meillä myös säästetään mieluummin "pahan päivän varalle" - toisin kuin "hyvän päivän varalle" säästävissä läntisissä naapureissamme.

Arjen talousosaaminen olisi hyvä saada kuntoon jo nuoresta pitäen. Siis oman talouden hallintataidot ja kyky säästää viisaasti. mahdollisuuksien mukaan. 

TOP 3 -vinkit Suomen nostamiseen velkaantumiskierteestä: Työ, työ, työ! 

Ekotekoja yksi kerrallaan: Piia-Noora sai Sannalta viemisiksi kestohedelmäpussin sisältöineen. 

Raivaussahaa sarvista Villa Kokkosen hyväksi

Hikinen urakka, hyvä mieli. Ei ihme, että kuvan rotareita naurattaa!

Lue kuvakertomus aiheesta (linkki poistettu).

Entä mitä tuumaat jutun lopussa esitetystä ideasta? 

Krapihovin vieraana 2.9.2020

Syyskuu käynnistyi tänä vuonna odotetulla vierailulla Krapille, yhteen Tuusulassa järjestettävien juhlien ja tapahtumien polttopisteistä. Krapihovin salin ovella meidät toivotti tervetulleeksi Pekka Holma, rotaryveljemme ja Krapin talonpoika - kuten hän itseään tituleeraa.

Pekka aloitti Krapin esittelyn kertaamalla tilan historiaa 1600-luvulta tähän päivään saakka. Tänä päivänä Krapihovi keskittyy tuottamaan itse ravintola- ja majoituspalvelut ja antaa hyvien kumppaniensa hoitaa musiikki-, teatteri- ja monien muiden tapahtumien järjestelyt ja ohjelmistot. Lopputuloksena on laadukas ja monipuolinen palvelutarjonta ympäri vuoden. Tuorein lisä Krapin palveluihin Onnelan majoituskapasiteetin liittäminen osaksi Krapia.

Koronapandemiasta huolimatta Krapi järjesti heinä-elokuussa mm erinomaista palautetta saaneen puistokonserttien sarjan.

Puheiden jälkeen saimme nauttia Krapihovin kuuluisan pitopöydän antimista. Pöytään oli katettu syksyn kotimaisia herkkuja maalta, mereltä ja metsästä. Krapin pitopöytä vaihtuu viidesti vuodenaikojen mukaan - viidentenä Joulun aika.

Kiitos Pekka Holma ja Krapihovi lämpimästä vieraanvaraisuudestanne!

 

Kevätkokous ja vahdinvaihto 19.8.2020

Tuusulan Rotaryklubin edellisestä kasvokkain pidetystä kokouksesta ehti kulua Covid-19 pandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi lähes puoli vuotta.

Siksi oli erityinen ilo tavata pitkästä aikaa ystäviä, rotarykollegoita, syksyyn siirretyn kevätkokouksen ja ketjujenvaihdon merkeissä. Seurustelua hyvän aterian ääressä tietysti unohtamatta.  

Tapaamisen aluksi uusi presidenttimme Sanna Kervinen veti kevätkokouksen lävitse työelämästä hankitun kokemuksensa tuomalla varmuudella. Kevätkokouksen pöytäkirja, kauden 2020-2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio ovat luettavissa näiden sivujen jäsenosiossa.   

Gustavelundin keittiön loihtiman juhla-aterian lomassa toteutettiin symbolinen ketjujen vaihto tehtävän ansiokkaasti hoitaneelta Jukka-Pekka Pentikäiseltä Sanna Kerviselle.

Kättely on edelleen pannassa, halauksista puhumattakaan. Ketjunvaihtoseremoniat toteutettiin siis kohteliaan pidättyvästi aito-aasialaiseen malliin.  

Punainen Risti kriisien maailmassa

Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajan Pertti Torstilan 11.3. 2020 vierailun otsikko kävi hätkähdyttävän ajankohtaiseksi viime viikon perjantaina, kun Maailman terveysjärjestö WHO julisti Koronavirusepidemian muuttuneen globaaliksi pandemiaksi. 

Eilen 19.3. iltauutisissa sitten näimme Suomen Punainen Ristin toimittamassa Hyvinkään sairaalan pihaan sairaalatelttoja koronapotilaita varten ja kertomassa valmiudesta ainakin viidentoista vastaavan yksikön nopeaan toimittamiseen.

Editoimattomat sihteerin kirjaukset Torstilan esityksestä löytyvät linkin takaa.

Lisätietoa SPR:n toimintamuodoista nykytilanteessa täällä.

 

Näkökulmia autoilun tulevaisuuteen

Illan aiheen ja vierailijan, Vehon digijohtaja DI Tommi Tähtisen, valinta perustui jäsenistömme toiveeseen.

Ilmastonmuutoksen vaatimat toimet, autotekniikan murros ja epävarmuus autoilua koskevasta sääntelystä hämmentää autoilijoita.  

Vieraamme palautti aluksi mieliin faktoja suomalaisesta henkilöautoilusta:

-Suomen päästöistä henkilöautoilun osuus on n 9%

-76% liikkumisen kustannuksista tulee omasta autosta, jonka päivittäinen ajomatka on 11km, käyttöaste vain 5% luokkaa. 

-käyttöasteessa, päivittäisissä ajomatkoissa ja autokannan iässä on isoja alueellisia ja tapauskohtaisia eroja

-tunnepohjainen mieltymys - "fiilis" - ohittaa auton valinnassa usein faktakriteerit kuten taloudellisuuden, ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden  

 

Vehon - Mercedes-Benzin maahantuojan - suunta jo lähivuosille on selvä:

-Autojen omistamisen rinnalle nousee erilaisia jakamismalleja.

-Autokaupan perinteistä roolia - autojen kauppa ja huolto - reivataan joustavien liikkumis- ja rahoituspalvelujen tarjoamisen suuntaan (kuva alla).   

 

Tähtisen viestiä tulkiten,

-henkilöautoilu ei mihinkään katoa, mutta se

-tulee nivoutumaan luontevaksi osaksi kokonaisuutta, jossa

-liikkuminen paikasta toiseen hyödyntää kustannustehokkaasti eri liikkumismuodot ja

-tuottaa asiakkaalle kokemuksen sujuvasta matkasta ovelta ovelle. Kutsuvat sitä maailmalla nimellä Smart mobility.

Sähköautoilu valtaa alaa. Silti, oman lapsiperheensä tämän päivän tarpeiden ja maaseutumaisen asuinpaikkansa vuoksi, Tommi Tähtinen ajaa toistaiseksi vähäpäästöisellä dieselmersulla.

Linkki runsaasti ajatuksia herättävän esityksen materiaaliin löytyy täältä. 

xxx

 

EK:n Sami Pakarinen vieraili 26.2. 

Elinkeinoelämän Keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen vieraili kertomassa EKn näkökulmaa Suomen ja maailman taloustilanteesta ja näkymistä. 

Häiriötekijöinä pitkään jatkuneelle talouskehitykselle hän nosti Brexitin sekä Kiinan ja USAn välisen kauppasodan lisäksi tämän vuoden puolella Kiinasta rajojen yli Eurooppaankin nyt levinneen Koronaviruksen.

Erityisesti Saksan autoteollisuus on ollut yksi Euroopan teollisuuden moottoreista. Dieselskandaalin jälkihoito ja alkanut siirtymä polttomoottoriteknologiasta sähköiseen autoiluun koettelee alan kannattavuutta ja uudistumiskykyä. Koronavirus aiheuttaa nyt lisähämminkiä muun muassa komponenttien globaalien hankintaketjujen vuoksi.  

Palvelusektori on kannatellut maailmantaloutta toistaiseksi. Koronaviruksen mahdollinen vaikutus kuluttajien luottamukseen jää nähtäväksi. Keskuspankkien keinot elvyttää kulutuskysyntää ovat jatkossa vähissä.

Suomessa ongelmana on yhä työllisyyden kasvun heikkous ja kohtaanto-ongelma. Työttömiä on edelleen lähes 7 prosenttia työvoimasta vaikka korkeasuhdanne on huipussaan.

Suurin talouden kestävyyshuoli EKn näkökulmastaon kuntatalouden  heikkenevä tilanne ja heikko huoltosuhde erityisesti pienissä kunnissa. Maan väestö keskittyy Uudellemaalle ja täällä nyt erityisesti Vantaalle ja Espooseen. Helsingin ja kehyskuntien kasvu on tasaisempaa.

Toivoa tulevasta herättää Suomen vahva kehittämispanos ja innovaatiot ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi. Pakarinen suositteli iltalukemiseksi Risto Isomäen tuoretta kirjaa "Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen".

EGO-esitelmä 19.2.2020

Klubimme tuorein jäsen dosentti Paula Kyrö on sekä talous- että kasvatustieteiden tohtori. Hänen työuransa punaisena lankana on yrittäjyys ja sitä koskevan tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen.

Paulan pitämässä EGO-esitelmässä kuullun perusteella hän on tehnyt vaikuttavan työuran yrittäjänä, tutkijana ja yrittäjyyden professorina. Hän on ollut käynnistämässä ja toteuttamassa yrittäjyyskasvatusta ja -tutkimusta eri yliopistoissa ainakin Suomessa ja Ruotsissa. Maahanmuuttajien yrittäjyyskoulutuksen alkuun saattamiseen hän on vahvasti myötävaikuttanut. 

Keskustelussa totesimme, että yrittäjyyden aloittaminen tänään on 80-lukuun verrattuna oleellisesti helpompaa. Laadukasta tukea ja koulutusta löytyy tarvitsevalle monestakin lähteestä. Samoin rahoitusmahdollisuudet aloittaville yrityksille ovat hyvät, kunhan yrityksen omat peruseväät ovat kunnossa. 

 

Suomen tuki Viron itsenäistymiselle 1989-1991

Filosofian tohtori, tietokirjailija, Tuglas-seuran arkistonhoitaja Heikki Rausmaa avasi klubi-illassamme 5.2. ikkunan tapahtumiin, jotka ovat pysyneet useimmilta meistä täysin pimennossa. 

Suomen johdossa oli tehty päätös tiivistää suomalais-virolaista yhteistyötä  Viron suvereenisuusjulistuksen jälkeen loppuvuodesta 1988. Viron avustaminen tapahtui julkisuutta välttäen ja siten, että työ ei olisi ristiriidassa Neuvostoliiton perestroikalle samaan aikaan osoitetun poliittisen tuen kanssa. 

Niinpä virolaiselta kirjailijalta Friedebert Tuglasilta nimensä lainannut pieni kulttuuriseura valjastettiin vaativaan tehtävään: viro-yhteistyön käytännön kanavaksi. Esimerkiksi näin (linkki), lat huom. 

Viro sai Suomen valtiolta ja muulta julkishallinnolta sekä suomalaispuolueilta apua oman valtionsa rakennustyöhön enemmän kuin mistään muualta. 

Esityksen loppukeskustelussa paljastui, että eräät klubimme jäsenistä - entisistä ja nykyisistä - ovat myös tähän työhön osallistuneet.  

 

Kevätkausi käyntiin 15.1. 2020

IC-kokous Järvenpäässä 15.1. aloittaa uuden kevätkautemme. Teemana silloin "Ydinvoima ja käytetyn polttoaineen loppusijoitus Olkiluodon luolastoon." Tämä ja muu tammi-helmikuun ohjelma löytyy etusivun tapahtumakalenterista.

Kevään jatko-ohjelmaa lisätään kalenteriin sitä mukaa kuin saamme puhujien vahvistuksia.

Jäsensivut on myös laitettu ajan tasalle: sinne on viety syyskokouksen pöytäkirjat, toimintasuunnitelma, tilinpäätös ja muut vaihtuvat dokumentit. Sivun lopusta löytyvät edelleen yhdistyksen säännöt ja muut pysyväisluonteiset dokumentit.   

Tervetuloa mukaan! 

 

Klubin joulujuhla pidettiin 11.12.2019

Illan ohjelmasta Gustavelundissa vastasi Viktor Klimenko pianosäestäjänään Benjamin Roth.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mannerheim - "syrjäytynyt nuori"

Tämän viikon klubivieraamme 27.11. everstiluutnantti Pekka Kouri on Mannerheim-ristin Ritarien Säätiön toimitusjohtaja. Hän jos kuka on perehtynyt säätiölle alkusysäyksen antaneen marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin toimintaan.

Tällä kertaa kuulimme miten ja mistä syystä nuoren Mannerheimin elämä oli suistumassa raiteiltaan.

Mannerheimin peliongelmainen isä Robert pakeni velkojiaan ulkomaille jättäen perheen äidin Helenen selviytymään yksin ja rahattomana seitsemän lapsen kanssa. Helenen varakkaan suvun tuella tilanne saatiin joten kuten hallintaan, kunnes äiti kuoli yllättäen alle nelikymmenvuotiaana. 

Ei tuleva suurmies itsekään ollut nuhteeton.  Päinvastoin - Gustafin toistuva kurittomuus johti erottamisiin niin koulusta kuin äidin toivomuksesta aloitetusta  sotilaskoulutuksestakin.   Lyhyesti sanoen, Carl Gustaf oli  joutumassa yhä syvemmälle syrjäytymisen poluille. 

Kunnes - kaikkien itse aiheutettujen vastoinkäymistensä jälkeen - hän vihdoin ymmärsi, että nyt oli ryhdistäydyttävä.

Miten tarina jatkui? Siitä ja Mannerheimin nuoruuden vaiheista laajemmin voi lukea Pekka Kourin toisaalla julkaisemasta tekstistä, joka löytyy linkin takaa.   

xxx

Sture Fjäder: ”Kaikki työ on arvokasta”

Näin totesi akateemisesti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder esityksessään IC-kokouksessamme 21.11. Suomi tarvitsee nykytasoisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi kaikkien kansalaistensa työpanosta, koulutustasosta riippumatta.   

Fjäder kertoi näkemyksiään ajankohtaisista asioista, kuten Suomen uuden hallituksen suoriutumisesta sen taipaleen ensi kuukausina sekä tilanteen sisältämistä haasteista kansantaloudelle ja työelämälle Akavan näkökulmasta.  

Illan esityksen aineisto löytyy täältä >> linkki

Fjäderin mukaan hallituksen käynnistämien seitsemän eri työllisyystyöryhmän edistyminen on tähän mennessä ollut verkkaista ja puutteellisesti koordinoitua.

Näköpiirissä olevilla toimilla ei hänen arvionsa mukaan tulla saavuttamaan asetettua 75 prosentin työllisyysastetta. Lisätoimia tarvitaan. 

Sture Fjäderin näkemyksiä kuuntelemaan ja niistä keskustelemaan oli kokoontunut nelisenkymmentä rotarya aveceineen Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä. 

 

Luterilaisuus globaalissa kontekstissa 13.11. 2019

Espoon tuore piispa Kaisamari Hintikka toimi ennen valintaansa johtajana Luterilaisen Maailmanliiton (LML) palveluksessa Sveitsin Genevessä. Näin selittyy myös hänen esityksensä otsikko. Piispa Hintikan tarkempi esittely täällä (linkki).

Luterilaisen Maailmanliiton peruspilarit Hintikan mukaan:

1. Diakonia. Järjestö sai alkunsa palvelu- ja katastrofityötä tekevänä avustusjärjestönä toisen maailmansodan päätyttyä, kun suuri osa Euroopasta oli raunioina. Amerikan luterilaisten kirkkojen panos oli tällöin vahva. Nykyään diakonia kohdistuu mm pakolaisten tukemiseen uusissa olosuhteissaan. Uskonnolla on Hintikan mukaan suuri merkitys mm ihmisen resilienssin eli psyykkisen joustavuuden tuojana, jos ihminen joutuu pakomatkallaan vieraisiin oloihin.

2. Lähetystyö. Perinteisen evankelioimistyön rinnalle on nostettu diakonia ja vaikuttamistoiminta, erityisesti LML:n tuki uusille kirkoille Afrikassa ja Aasiassa. Luterilainen kirkko kasvaa tänään voimakkaasti eteläisellä pallonpuoliskolla kuten Etiopiassa, Tansaniassa ja Indonesiassa.

3. Teologia. Jatkuvasti käytävät oppikeskustelut luterilaisesta identiteetistä paikalliskirkkoja ympäröivissä erilaisissa kulttuureissa. Pohjoisen ja etelän luterilaisuus eroaa toisistaan muodoiltaan ja painotuksiltaan. Kirkkojen välillä käydään kipeääkin keskustelua monissa asioissa. 

4. Ekumenia. Aloite kristillisten kirkkojen välisen vuoropuheluun tuli Katoliselta kirkolta kahdeksankymmenluvulla. Vuoropuhelu on nyt jatkuvaa ja tänään kirkkoja yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin jakolinjoja. 

Katolisen paavi Fransiskuksen ja luterilaisen kirkon johtajien tapaaminen toteutui Lundissa vuonna 2016.

Mitä seuraavaksi?

Kysyimme mitä ovat piispa Hintikan keskeiset teemat uudessa tehtävässään Espoon ev lut hiippakunnan piispana.

Hänen mielestään seurakunnissa ollaan hyvällä tiellä, kun vahvistetaan kaikkia yhdistäviä nimittäjiä, antamatta kiistoja tuottavien seikkojen saada seurakuntaelämässä tarpeettoman suurta sijaa.

Hän haluaisi tuoda virassaan entistä enemmän kuuluville niiden ääntä, jotka eivät itse sitä osaa tai jaksa tehdä. Niiden jotka ovat pudonneet jopa yhteiskunnan turvaverkkojen läpi, niiden joita ei juuri kirkonpenkissä tai toiminnassa tänään näy. Tämän suhteen on keskiluokkaistuneessa kirkossa paljon tehtävää

Muistoksi ja kiitokseksi vierailusta luovutimme piispa Hintikalle veli Klaus Winqvistin suunnitteleman ja toteuttaman Kolmen ristin rintakorun

Rintakoru lähikuvassa.

  

xxx

Emigranttina ja taiteilijana Suomessa - Viktor Klimenko 30.10.

Kuluneen viikon taiteilijavieraamme Viktor Klimenkon elämästä ei puutu värikkäitä käänteitä: lapsuus ja kouluvuodet venäläisten emigranttien lapsena sodan jälkeisessä Suomessa, työt mainostoimistossa, nousu Elannon teatterin kautta levytähdeksi ja sitten viihdetaiteilijaksi kansainvälisille estradeille saakka.  Hän on tunnettu myös hengellisen musiikin tulkitsijana.

Klubipresidentti Jukka-Pekka Pentikäisen juontaman  tarinoinnin lomassa Klimenko esitti lauluja uransa varrelta pianisti Benja Rothin säestyksellä. 

Klimenko teki laulajana vuosia tiivistä yhteistyötä mm Toivo Kärjen kanssa. Suurin odotuksin Eurovision laulukilpailuihin valmisteltu "Aurinko laskee länteen" ei menestynyt, toisin kuin myöhemmät kultalevyiksi asti yltäneet sävellykset.

Mutta oheisella videolla kuultava tuore konserttiversio euroviisusta osoittaa, miten hyvin aikaa tämä Reino Helismaan sanoittama Toivo Kärjen sävellys on kestänyt. Klimenkon ääni soi vahvana ja ilmeikkäänä ison orkesterin kanssa.

Lisätietoa Klimenkon vaiheista täällä

Illan esiintyjien lisäksi oli ilo saada tilaisuuteen vieraaksi myös Rotarytoimiston pääsihteeri PDG Harry Hedman, kuvassa alla vasemmalla.

 

Uuden torjuntahävittäjän hankinta

Vierailimme 14.10. Ylikeravan Rotaryklubin IC-kokouksessa. Täysi salillinen Keski-Uusimaalaisia rotareja kuuli Puolustusministeriön HX-hankejohtajan, kenraalimajuri evp Lauri Purasen esityksen  valmisteluvaiheessa olevan hankkeen taustoista, hankeprosessista ja sen nykytilasta. 

Puolustusvoimat viestii tästä hankkeesta avoimesti niin poliittisille päättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Niinpä hankkeesta on tarjolla havainnolliset verkkosivut  (linkki), joilla avataan kenr Purasen tilaisuudessa kertomaa seikkaperäisemmin.

Puranen painotti, että Suomi varautuu kaikissa tilanteissa puolustamaan maamme koskemattomuutta itsenäisesti, odottamatta avuksi ulkopuolisia tahoja.  

xxx

 

Voiko ihmiskunta enää pelastua vai onko ilmastonmuutos jo liian pitkällä?

Tohtori Eero Paloheimo vieraili 9. lokakuuta viikkokouksessamme puhumassa varmaan itse kutakin askarruttavasta teemasta.

Kuin tätä alleviivatakseen, valtakunnan päälehti otsikoi etusivullaan YK:n elintarvikejärjestön FAO:n sanoin aamulla 10.10. näin: "Hedelmällinen maaperä loppuu maailmasta tällä menolla 60 vuodessa"

Paloheimon mukaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen keskiössä on maailman väkiluvun kasvu yli kestävän, noin neljän miljardin ihmisen tason. Tätä kirjoitettaessa ihmiskunta on paisunut jo yli 7,7 miljardin, mikä ylikuormittaa maapallon resursseja raskaasti. 

Erityisesti eräiden Keski-Afrikan maiden väestö kasvaa huimaa vauhtia. Katso karttaa YK:n väestöraportti. Paloheimo kertoi suorastaan järkyttyneensä ilmastonmuutoksen kiihtyvästä luonteesta, jota useat tekijät, kuten resurssien ylikulutus hiilidioksiidipäästöineen, sademetsien liialliset hakkuut ja valtamerien saastuttaminen, ruokkivat samanaikaisesti.  

Eero Paloheimon suorasanainen artikkeli aiheesta löytyy hänen nettisivuiltaan tämän linkin takana

Paloheimo on työskennellyt vuosikymmenien ajan toimivien ratkaisujen eteen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Eri vaiheissa olevista hankkeistaan hän mainitsi mm EkoCities-hankkeen Kiinassa, metsittämishankkeen Saharan eteläosissa, sekä Unite the Armies for Change-aloitteen.

Vallassa olevilta poliitikoilta hän kaipaa viimeinkin konkreettisia päätöksiä pelkkien puheitten sijaan - Suomessa ja maailmalla. Aikaa ei ole hukattavaksi.

 

Syyskauden avaus  - ilonpitoa ja täyttä asiaa

Suomen kesäteatteri Sappeenvuoren Huipulla oli alkaneen toimintakautemme avausnäyttämö - sananmukaisesti. Parikymmentä jäsentä aveceineen näki Heikki Paavilaisen käsikirjoittaman ja ohjaaman musiikkinäytelmän "Olavi Virta".

Todella näyttävä ja osaavasti toteutettu esitys, viihdyttävä ja samalla traaginen  tositarina. Linkki esittelyvideoon.

Kiitos veli Risto Rämö kun junailit meidät loppuunmyytyyn esitykseen keskellä kauneinta Suvi-Suomea!  

xxx

Tunnelmasta toiseen: syksyn ensimmäisen klubikokouksen esitys 21.8. oli otsikoitu hieman kylmäävästi "Tuholaisten paluu koteihin".

Delecon Oyn toimitusjohtaja Aleksi Anttinen esitteli keskeiset Suomessa esiintyvät tuholaiset ja kertoi niiden torjunnasta.

Tasapainoilu tuholaistorjunnan tehokkuuden sekä menetelmien mahdollisesti aiheuttamien  riskien välillä edellyttää vankkaa osaamista ja menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Osa tuholaisista on varsin har

Ketjujen vaihto ja kunniajäsenyys

Rotaryvuoden 2018-2019 päätteeksi luovutti presidentti Asta Juntunen presidentin vitjat tulevalle presidentille Jukka-Pekka Pentikäiselle kokouksessamme 12.6.2019.

Lämpimät kiitokset hienosti vedetystä kaudesta Asta ja onnea matkaan alkavalle rotaryvuodelle Jukka-Pekka! 

xxx

Veli Juha Laine-Ylijoki kutsuttiin samassa tilaisuudessa klubimme uudeksi kunniajäseneksi. Alla veli Risto Rämön Juhalle tilaisuudessa pitämä puhe. 

"

Juha Laine-Ylijoki Tuusulan Rotaryt ry:n kunniajäseneksi 12.6.2019

Tämä on hengästyttävä tarina.

Edessänne seisoo mies, joka 43 rotaryvuoden aikana on maksanut jäsenmaksuja yli 7000 euroa, osallistunut vaimonsa Liisan kanssa erilaisiin tapahtumiin yli 10000 euron edestä ja ehtinyt olla kolme kertaa rotaryklubimme presidenttinä. Nämä kolme kautta lienevät ainakin Suomen ennätys, jollei peräti maailman!

Juha tunnetaan klubissamme aktiivisena, huumorintajuisena ja erittäin asiantuntevana jäsenenä. Juhaa on kannattanut kuunnella hyvinkin tarkoin, sillä joskus on jopa rivien väliin kätketty nerokasta sanomaa!

Juha ei ole ollut kantava jäsen vain omassa klubissamme, sillä hänen kansainvälinen rotaryvaikuttamisensa on ollut merkittävää. Juha palveli Suomen rotareiden monipiiriorganisaatiossa 12 vuotta. Monipiiriorganisaatio suunnittelee, organisoi ja toteuttaa koko vaihto-oppilasprosessin. Sen budjetti oli aikanaan suurempi kuin Suomen Rotary ry:n. Juha oli 5 vuotta tämän organisaation varapuheenjohtajana ja vastasi vaihto-oppilastoiminnan lisäksi myös taloudesta.

Ensimmäiset kaksi vuotta hän vastasi Suomen ja itäisen USA:n vaihdosta. Vastuualue laajeni ja käsitti pian Väli- ja Etelä Amerikan. Aluksi vaihtoon lähetettiin vuosittain 5 oppilasta ja vastaava määrä tuli myös Suomeen. Toiminnan kasvaessa aktiivisuus lisääntyi Argentiinan, Equadorin, Perun, Brasilian ja Meksikon kanssa ja oppilasmäärä nousi jo yli 50:een.

Voimme vain kuvitella tähän liittyvän työmäärän: jokainen vaihto oli erikseen sovittava kohdemaan asiamiesten tai -naisten kanssa. Juha valitsi, koulutti ja seurasi jokaisen oppilaan elämää kohdemaissa. Hän kantoi vastuuta myös tänne saapuneiden hyvinvoinnista.

Eikä tässä vielä kaikki: Juha kehitti rotareille aivan uuden vaihtomuodon: New Generation Exchangen. Vaihto oli suunnattu 19-25 vuotiaille. Kuuden viikon ajaksi kesä-heinäkuussa lähti 20-25 opiskelijaa Brasiliaan ja vastaava määrä tuli sieltä Suomeen. On vaikea hahmottaa sitä työmäärää, jonka isäntäperheiden löytäminen, ohjelman suunnittelu ja sen toteutus vaativat! Tämä vaihe on varmasti vaatinut suurta ymmärrystä ja joustavuutta myös Juhan Liisa-puolisolta! Liisalle tästä erinomainen kiitos!   

Tämä vaihtomuoto levisikin suhteellisen laajalle ja sitä tietysti edesauttoivat Juhan aiheesta pitämät esitelmät kansainvälisissä Rotary konventioissa. En tyhjennä koko pajatsoa kerralla, sillä tarkkaavainen uusi presidentti tai tuleva presidentti huomaavat varmasti tässä erinomaisen ohjelmamahdollisuuden.

En tuossa alussa maininnut erästä rahanmenoa, jonka Juha myös tunnollisesti suoritti. Huvittavaa on se, että perimme häneltä poissaolomaksuja, vaikka hänen aktiivisuutensa ja rotarytoimintansa edellä kuvatuissa tehtävissä olisivat kevyesti yltäneet 500 %:n läsnäoloon!

Tänään on hienoa olla paikalla, kun Sinusta Juha tehdään klubimme uusi kunniajäsen. Ei ole tarvittu suljettuja lippuäänestyksiä, sillä olet Juha tämän kunnian ehdottomasti ansainnut.

Paljon onnea, aika velikulta!

"

 

Tunnelmia kulttuuriretkeltä Tuusulanjärvelle

Veli Juha Jäntti vei meidät lempeän helteiselle Tuusulanjärvelle illan suussa 5.6.  Harva meistä oli aiemmin nähnytkään Rantatien maisemia järveltä käsin. 

Erityistä syvyyttä retki sai Juhan tulkitsemista Aleksis Kiven ja Eino Leinon runoista. Hänellä oli tarjota myös monta koskettavaa tarinaa Rantatien historian avainhahmojen kohtaloista Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen ajan pyörteissä. 

Paapuuri.

Styyrpuuri.

Silmänruokaa - ja makuaistien. 

Iso kiitos Juha hienosti järjestetystä ja mieleenpainuvasta retkestä!

        Kevätkokous 15.5. 2019

Kevätkokouksen pöytäkirja on nyt tarkastettu ja viety Jäsensivut-osion alle. Mikäli salasana sinne on unohtunut tai kateissa, niin ota yhteys klubisihteeriin.

Presidentti on erikseen lähettänyt kutsun ylimääräisen Kevätkokoukseen joka pidetään 29.5. 

Klubimestari tekee tärkeää taustatyötä kokoustemme sujuvuuden eteen. Kiitos veli Olavi jälleen hienosti toimineista järjestelyistä!

  

Bon Voyage! - vaihto-oppilaat lähdössä maailmalle

Tuusulan rotaryklubi valitsi vaihto-oppilaikseen tänä vuonna lukiolaiset Saana Karellin ja Elsa Mikkolan. 

Elsa Mikkola ehti kevätkiireistään huolimatta käydä 15.5. kertomassa tunnelmistaan Ranskaan suuntautuvan vaihto-oppilasvuotensa kynnyksellä.

Elsa oli erittäin innoissaan hänelle osuneesta kohdemaasta. Kellokosken lukiossa opiskeltu ranskankieli ja koulun hallituksen johdossa sekä Tuusulan nuorisovaltuustossa ja Seurakunnassa hankittu kokemus antaa varmuutta ja vahvan pohjan pohjan kanssakäymiseen kaikkialla. 

Kesävaihtarimme Saana oli estynyt tuomasta oman tervehdyksensä tähän tilaisuuteen. 

Toivotamme sekä Saanalle että Elsalle parasta mahdollista vaihto-oppilasjaksoa kohdemaissaan, kaikkine kokemuksineen! 

Vaihdon luonteeseen kuuluen on klubimme saamassa Tuusulaan vastavuoroisesti  ranskalaisen vaihto-oppilaan. Tästä kuulemme varmasti lisää syyskauden puolella. 

Elsan puheenvuoron jälkeen pidimme klubin Kevätkokouksen. Kokouksen pöytäkirja jaetaan jäsenille erikseen. 

  

Muistijälkiä - klubin kevätretki Tallinnaan 6.-7.5. 2019

Aurinkoinen aamu tervehti hyväntuulista ryhmäämme astuessamme laivaan kohti kimmeltävän Suomenlahden takana odottavaa Tallinnaa.

Vanhakaupunki on nykyään suljettu autoliikenteeltä, joten teimme ruokahalua nostattavan aamupäiväkävelyn ruokapaikkaamme. Ravintola Cru sai hyväksyviä kommentteja - joustava altis palvelu, maittavat antimet. 

Matkaohjelmamme haki vastausta kysymykseen mikä on ollut Viron nopean kehityksen salaisuus neuvostoajoista tähän päivään. Tietotekniset palvelut on yksi menestyksen tukipilareista ja niistä saimme tietoa vieraillessamme  eEstonia Briefing Centressä. 

Vuoden 2007 pronssisoturikiistan yhteydessä Viron tietojärjestelmiin kohdistui vakava kyberhyökkäys. Tämä kokemus muiden ohella loi maahan yhteisen tahdon kehittää sellainen malli, jolla Viro varmistaisi suverenisuutensa kaikissa oloissa myös tiedonhallinnallisesti sekä kansalaistensa turvallisen pääsyn sähköisesti 24/7 itselleen tärkeisiin tietoihin. 

Viro kehittää järjestelmiään ja prosessejaan ajattelutapaa "fail fast, move step by step" noudattaen. Asiaa tuli niin paljon, että paljon jäi aivoille pureskeltavaa. Vaikuttava ja innostava vierailu. 

Kolmen tienoilla iltapäivällä kirjauduimme  hotelliimme, jonka ylemmistä kerroksista avautuu vaikuttava näkymä Vanhan kaupungin yli Suomenlahdelle.

Pienen lepohetken jälkeen olimme valmiit siirtymään jalkapatikassa vehreän Tallinnan puistojen halki illan rotarytapaamiseen.  Tallinn-Reval Rotary Club koostuu tällä hetkellä täysin naisista. Klubi voitti edellisvuonna Piirin 1420 parhaan projektin palkinnon Päikeselaager - hankkeellaan, suomeksi ehkä "Aurinkoleiri".

Voitto ei ole mikään ihme, tuli mieleen projektin esittelyä kuunnellessa. Onnistuneeseen lopputulokseen lienee vaikuttanut ainakin vahva sponsorituki, erittäin monipuolinen ohjelma, sen ammattimainen toteutus ja hienosti hoidettu tiedottaminen! 

Vierailuviirejä vaihtamassa oikealta Tallinnan seudun AG Kristel Voltenberg, Tallinn-Reval-klubin presidentti  Egle Kask sekä oman klubimme presidentti Asta Juntunen ja sihteeri Jaan Herttua.  Kutsuimme sisarklubimme vastavierailulle Tuusulaan seuraavalla rotarykaudella. He ottivat kutsun mielihyvin vastaan.  

Klubit ryhmäkuvassa. Edessä myös illan paikallinen vieras, jazzmuusikko ja säveltäjä Urmas Lattikas joka esitti näytteitä sävellyksistään sekä rotaryvieras Turkin Ankarasta.

Illan päätteeksi kokoonnuimme rentoutumaan ja vaihtamaan päivän kokemuksia Tallinnan kattojen yllä kohoavan Radisson Skyn maisemaravintolaan. 

xxx

Tiistaiaamu valkeni pilvisenä. Mieleen jäävin havainto oli ehkä hotellin  aamiaishuoneen epätavallinen vieraskaarti: Brittisotilaat, joiden olkapoletissa luki Royal Navy Commandos. Moisiin on aiemmin törmännyt vain toimintaelokuvissa. Heidän vierailunsa syy selviää parilla klikkauksella, Suomikin mainittu ;-) 

Tiistain ohjelman otsikkona oli "Eksoottinen ja energinen Pohjois-Tallinna". Sinne meidät johdatteli oppaamme Tapio Mäkeläinen, vuorotellen Tallinnassa ja Helsingissä asuva estofiili ja matkakirjailija.  

Tiemme kulki Tapion matkassa reittiä Kalamaja - Lennusadam - Kopli - Noblessner - Telliskivi ja Baltijaama Turg. Nämä ovat voimakkaan kehittämisen ja rakentamisen alla tai alussa olevia alueita. Suurimman vaikutuksen teki moniin kaksi viimemainittua kohdetta, jotka ovat muutamassa vuodessa rakentuneet moderneiksi, samalla elämää täynnä oleviksi työpaikka-, kauppa-, ja kuttuurikeskittymiksi.  

Ja jos joku kuvitteli, että Tallinnan ostosmatkailu alkoi Georg Otsin myötä 1970-luvulla, on väärässä:  Tapion mukaan espoolaisen pääasiallinen kauppakaupunki jo keskiajalla oli mikäs muu kuin Tallinna. 

Kiitos avartavasta ja erittäin miellyttävästä matkaseurasta Asta, Leena, Marja, Paula ja Päivi sekä Harry, Ilkka, Jaan, Klaus, Olavi, Raimo, Timo ja Veli-Erkki

 

xxx

Suomen koululaitos - maailman paras?

24.4. 2019 klubikokouksen aluksi onnittelimme veli Juhaa äskettäisen 80-vuotispäivän johdosta. Juhan jos jonkun kohdalla pätee sanonta "Ikä on vain numero kalenterissa."  

Illan pääesiintyjäksi olimme saaneet alueemme apulaiskuvernöörin, professori emeritus Kauko Hämäläisen. Hän teki työuransa Helsingin yliopistossa ja jatkaa vielä eläkkeellä suomalaisen koulutusosaamisen vientitehtävissä mm Itä-Eurooppaan ja arabimaihin.  

Veli Kaukon laatima erinomainen tiivistelmä hänen esityksestään löytyy linkin takaa tässä. Kannattaa tutustua.

Tässä siis vain pari poimintaa esityksen kirvoittamasta keskustelusta:

Media tuntuu välillä luovan kuvaa koulujen suurista ongelmista. Valtaosassa kouluja työ kuitenkin sujuu hyvin - suomalaiset opettajat ovat ammattitaitoisia, ylpeitä ammatistaan ja jopa murrosikäisetkin menevät enimmäkseen mielellään kouluun. 

Paljon puhetta on rittänyt ns erityisoppijoiden sijoittamisesta tavallisiin isoihin luokkiin. Tästä tasa-arvolla perustellusta ns inklusiivisuudesta ollaan saatujen kokemusten vuoksi palaamassa takaisin kohti eriytettyjä luokkia.

Luokan hallittavuus ei riipu suoraan ryhmän koosta - isokaan luokka ei itsessään tuota ongelmaa, kunhan opettaja osaa ammattinsa. 

 

 

 

Illan vieras Sakari Kaustinen oikealla, vierellään arkkitehti ja rotaryveli Klaus Winqvist.Illan vieras Sakari Kaustinen oikealla, vierellään arkkitehti ja rotaryveli Klaus Winqvist.

Rakennusvaiheessa hankaluuksia tuottaa runsas vedenkäyttö valuvaiheessa. Rakenteet ja pinnat eivät useinkaan ehdi kuivua riittävästi ennen seuraavaa rakennusvaihetta. Esimerkiksi muovipinnoitteet kiinnitetään liimalla ja kosteus jää muhimaan muovin alle.

Rakennusten ylläpito on erittäin tärkeää. Erityisesti kunnat ovat pyrkineet säästämään mm. pysäyttämällä ilmanvaihdon yöajaksi ja joutuneet lopulta maksamaan moninkertaisesti, kun koulut ja kunnantalot ovat homehtuneet.
Kaustinen esitteli myös juuri auenneen Taidemuseo Amos Rexin suunnittelu- ja valvontaprosessia ja rakennuksen vaativia kupolirakenteita. Hän vannoi, että rakenteet kestävät, joten kohteeseen kannattaa mennä tutustumaan.

Illan päätteeksi tutustuimme Hotelli Gustavelundin Tuusulanjärvi-saliin, jonka suunnitteluprojektissa Kaustinen on ollut mukana. Sali on toteutettu uima-altaan päälle ja suuret ikkunat avautuvat Tuusulanjärvelle.

Esineiden Internet (IoT) luo uusia mahdollisuuksia - Klubikokous 29.8.

Jaakko Ala-Paavola (Etteplan) ja Mona Miettinen (Digita Oy) toivat tulevaisuuden tuulahduksen klubikokoukseen keskiviikkona 29.8. Esineiden Internet on muun muassa vesimittareiden etäluentaa, paineantureita vesiverkossa, liiketunnistimia, älykkäitä venttiileitä ja jätteiden reitinoptimointipalvelua.

Paikannuslaitteita käytetään ajoneuvoissa varkauden varalta ja poronhoidossa petotuhojen varalta. Porosta voi hakea petokorvausta ainoastaan, jos tapettu ruho löytyy.

Mielenkiintoa ja keskustelua herätti erityisesti rakennuksissa käytettävät valvontaratkaisut. Rakentamisvaiheessa voidaan valvoa esimerkiksi betonin kuivumista betonianturin avulla ja siten varmistaa, että rakentamisessa ei edetä ennen kuin edellinen vaihe on riittävän kuiva. Jaakko Ala-Paavola kertoi myös uusista homekouluratkaisuista: Jo rakennusvaiheessa tai myöhemmin korjausvaiheessa otetaan käyttöön valvontamenetelmä, joka raportoi useita kertoja päivässä rakennuksen lämpötilan, kosteuden ym. Tämän tiedon avulla voidaan reagoida heti, kun tilanne muuttuu riskialttiiksi. Näitä valvontaratkaisuja tuottaa MATO Engineering Oy (https://www.matolog.fi/).

Esineiden Internet tuo pikku hiljaa helpotusta jokaisen ihmisen arkeen, mutta riskinä on esimerkiksi ikääntyneiden hoidossa, että yksin asuvat tapaavat entistä vähemmän muita ihmisiä, koska ro